LUMUMMBAA: DUUƁI 61 E HEEWDE MAJJINAANI INNDE MAA SABU GOLLE.(Kuɗol Ɗaahaa Muusaa Bah)Ko e ɓeen yaaɓe, ɓe njogoraani yejjiteede, jeyaa oo ngenndiyaŋke caasɗo hono Pateris Emeri Lumummbaa to leydi Konngo, 17 Siilo 1961 totti 17 Siilo 2022, timmii duuɓi 61 ko Afrik waasno gooto e ɓiɓɓe mum darinooɗo laŋ ngam ndimaagu mum, oon cuɓinooɗo yeeyde fittaandu mum ngam ndimaagu ɓesngu Konngo haa e Afrik, timmii duuɓi 61 ko mbaasnoɗen oo jaambaaro kuɓɓuɗo, timmii duuɓi 61 ko konngo waasno oo darinooɗo ina wiya yoo tuubakooɓe belesiknaaɓe njaltu leydi Konngo ndokka ɓe ndimaagu maɓɓe, timmii duuɓi 61 ko konngo waasno gadiiɗo ardaade jaagorɗo mum.Holi gonnooɗo Patiris Emeri Lumummbaa ?O jibinaa ko ňande 02 lewru morso 1925 to wuro ina wiyee Onaloo e nder leydi konngo, Pateris Lumummba adii waɗde taaɓe mum gadane njanngu koto duɗal katolik(missionnaires), nde tawnoo ko o almuudo moƳƳo kadi belɗo hakkille, o naati e duɗal porotestaa en, tawa tamnoo ngaal duɗal ko fannuyankooɓe njanngu leydi ndi ina wiyee Suwed. Nde tawnoo e oon sahaa ndimaagu heɓaaka njanngu leydi ndi waɗaa koy juuɗe diineyankooɓe, yanti heen kadi duɗe jaaɓi kaaɗtirɗe leydi ndi keblata tan ko haralleeɓe(ouvriers) e fannuyankooɓe diineeji katolik ‘en, Pateris Lumummba Allah rokki ɗum teskaade ndeen lohre, o felliti luggiɗinde miijooji mum e fannu daartiyankaagal haa teeŋti e murteende(révolution) Farayse, daartol leydi Ayti, Dowlaaji Dentuɗi Amerik e Dowlaaji Dentuɗi Russie.Caggal ɗum Patiris Lumummba golliima e sosiyate pannoriiɗo oogirɗe e nder wuro kivu haa heɓi hitaande 1945, caggal ɗum o woni jaayndiyanke to wuro leopolville, ngoon woni hannde Kinsasaa Laamorgo leydi ndi. E oon sahaa kuɗol makko jaayndiyankaagal in tawee e nder jaayɗe keewɗe leydi ndi.Nde wonnoo ko o ceeɓɗo, kadi cunnotooɗo ndew gollotoo e nder sosiyatee miňeer o nde, o tawi ngalu kaaƳe maa mbiyen ngubbiingu leydi ndi ina njogii heedo(role) e nder faggudu jeyre hakkunde leyɗeele, kono laamu Beljik ina hippii heen juuɗe mu’en ina calii ɓiɓɓ leydi ndi paama oon faayiida ngaluyankeeje. Nde wonnoo cuusal makko ina teskaa o wiyi ko ala e sago ndeen fenaande iwa haa laaɓa cer. Ko e nder ɗum Pateris Lumummba hetti wutte polotik ngam wooɗtoɗinde ɓiɓɓe konngonaaɓe fof rewɓe e worɓe, e hitaande 1955 o sosi fedde ina wiyee APIC(Association du personel indigene de la colonie), ko ndee fedde ni rokkimo fartaŋŋe jooɗodaade e laamɗo(roi) Boduyin tawi ina ari hoɗaade konngo, faandaare nde ko ngonka ɓiɓɓe konngo. E hitaande 1956 Pateris Emeri Lumummba weddaa e kasoo ko ina wonaa hitaande. Allah waɗi o woppaa gila edda makko timmaani, ɗum fof haɗaani o waɗɗiti ndimaangu makko polotik omo huɗa, omo yenna tuubakooɓe, caggal ɗum ngam o woppaɓe ɓe ndeeƳa , ɓe mbaɗimo gardiiɗo njeeygu, kono ɗum takaanimo fiyde sappo e tono makko, ellee nii ko ndeen o ɓeydii jartolinde maa hutaade tuubakooɓe beljik.Ko ňande 5 lewru yarkoma 1958 o sosi lannde dawrugol ina wiyee Fedde Ngenndiire konngonaaɓe (MNC), koy ndiin mbaadi nii o heɓi tawtoreede batu afrikyankeewu (Conference panafricaine) to Akaraa wuro laamorgo gana. Caɗeele makko polotik puɗɗi ko 1959 tawi lannda makko MNC e lanndaaji leydi ndi goɗɗi ina njuɓɓini batu to kisangani, laamu Beljik yiɗi teɓɓaade e hoƳƳudu makko, ngarmi ngara hakkunde maɓɓe e dadiiɓe Beljik waɗi capanɗe tati eko fawi maayɗo, ko balɗe seeɗa pawii heen Lumummba jaggaa ňaawaa e lewru siilo 1960 o happana kaso lebbi joogom, caggal mum tawi won jonnde fotnde waɗde ko ala e sago o tawtore, ko ndeen o yaltinaa ngam taweede ndeen jonnde jeytaare konngo ňande heen o haali kala konngol mettungol faade e leydi Beljik, e ndii njiimaamdi gila 1885 haa 1960, Lumummba Adorii fof ko salminde konngonaaɓe o yetti jihaadiyaŋkooɓe jeyataare (combattants de lindependance), konngi makkko o holliti guttugol henndu waylaare jam hesuru pul, potal leƳƳi renndo e Ƴellitaare. Ňande 23 korse 1960 Lumummba waɗaa mawɗo jaagorɗe tawa wonnoo hooreeje leydi ndi ko gorko gooto na wiyee josef kasa vubu. Ndeen o jooɗiima e jappeere mawɗo jaagorɗe ɗe, Lumummba siifi yamiroore wonde woorti ko ɓenni hankadi ko konngonaaɓe tan tamata arme leydi ndi, kadi ngam jaribaade ɓe e ɓoornaade toni meliteer o sowi njoɓdeele maɓɓe laabi ɗiɗi. Nde tawnoo laamu Beljik welaaka ndeen feere hono hojom tawi nuldii dadiiɓe mum yoo njah ndeenoyaa ɗanniyankooɓe mu’en to kataanga. Ňande 4 lewru septaamburu 1960 kasa vubu hoyreejo leydi ndi haali e rajo wonde Lumummba nattii wonde mawɗo jaagorɗe, kaňum e denndaangal jaagorɗe jeyaaɗe lannda makko MNC, josef ileyo lomtiimo e ndeen jappeere, Lumummba nde tawnoo ko ŋatɗo wiyi loppet immaaki e jappeere, batu jaagorɗe jooɗi e nulaaɓe suudu sarɗiueeji ngooti kuulal ɗoon e ɗoon liɓi hoyreejo leydi ndi hono josef kasa vubu sabu ɓe mbii oon ko jamfiiɗo.E Ballal CIA Kooninke gooto na wiyee josef Desire mobutu sese soko teɓɓii jappeere nde kam e yimɓe mum njooɗii ina mbaɗa ko mbelaa, ňande 17 siilo 1961 Patiris Emeri Lumummba e woɓɓe tiggaa haa muusi mbeddaa e laana ndiwoowa payraa to diiwaan kataanga, ko toon ɓe tonngaa haa ɓiici ɓe mbaɗaa golle kaantoriɗɗe, won wiiɓe nii ko toon ɓe keddii. E hitaande 2003 e filmo maa dokkimanteer go’ to ina wiyee CIA cumuuji suuɗnde, hollirii wonde caggal nde Patiris Emeri Lumummba waraa, jooɗinooɗo oon sahaa e jappeere nde weddi ɓalli maɓɓe koy ndiyam, gila ndeen haa jooni kala nde 17 siilo dawi ňalama oo wonata ko guurte toon e konngo.Mbiyen tan en ndaɓɓiɗiniima ɗo, en njubbii e nguurndam makko, kono en mbaawaa haaldude ɗam, ko ɗam keewɗam faayiida, ndeke juutde balɗe yoo raɓɓiɗde balɗe yoo, yalla maa gollude ko faayodini tan, sabu daartol woppata haydara, so moƴƴu so bon koko jaŋtatee, ɓeeɗoo noon njehii kono miijooji maɓɓe nani ɗoo haa abada.Kuɗol Ɗaahaa Muusaa Bah Madiina Gunass Sengaal.Email: daahaabah@gmail.co.